Olekko sää byrokratian rattaissa

Puhelin soi aamulla kello 12 aikoihin. Kelan mamma siellä soitteli, että 500 päivää oli tullut täyteen.

Joten siitä alkoi meikun luukkukierto ja hyppyytys. Ensin suhaan työkkäriin, josta kerrotaan, että olen te-toimiston asiakas. Noh samassa rakennuksessahan se on.

Ei muutakun nokka yläkertaan ja koputtelemaan te-toimiston ovelle.

Nainen kertoo, että hakemani toimisto on edelleen rautatieaseman yläkerrassa no ei muutakuin sinne.

Oma virkailijani ei ole paikalla, joten toinen virkailija hoitaa asiaani.

Saan papereita sinne ja lopulta selvisi , että työvoimahallinnon uusiva virkailija siis se mamma,, joka uusii niitä työhakukaavakkeita on sairaana.

Viisi puhelua myöhemmin emme saa ketään kiinni sieltä.

Virkailija kuitenkin otti asian hoitaakseen ja otti kaavakkeeni sinne.

Käski vielä käydä kaupungintalolla hakemassa toimeentulohakemuksia, koska ansioni pienenee siirtyessäni työmarkkinatuelle ansiosidonnaiselta äh.

No käyn hakemassa niitä plakaateja. Sontulaan mennessäni virkailija soittaa, että sai hyväksytyksi minun hakemuksen ja käski hoitaa kelan sivuilla työmarkkinatukihakemuksen.

Sontulassa täytän asumistuen tarkistushakemuksen ja pistän sen postiin illalla.

Senjälkeen lähdin kouluun ja meillä oli projektityösuunnittelua.

Tehtiin ms projektilla projektiharjoitus.

Kotiin kello 8 aikaan illalla pimeää oli, kuin säkissä.

Siitä vielä sontulaan porukoille katsomaan, että kaikki on kunnossa ja talo siistinä.

Kotiintullessa pudotan asumistuen tarkistuslapun postilootaan.

Lisäksi täytän työharjoittelulapun ja jätän sen autoon tarvii vielä allekirjotukset mjdatasta.

Juu semmonen päivä pitänee mennä unille tästä onhan ollut kova päivä virastoissa luuhaamisineen ja se jos mikä ramasee.